Etusivu

Ulkoministeriö teki joulukuun alussa rahoituspäätöksen, jolla SASKin monivuotista rahoitusta leikattiin lähes 40 prosenttia virkahenkilöiden tekemään esitykseen verrattuna. SASKin mielestä päätös loukkaa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja on valtionavustuslain vastainen. Päätöksessä näkyy vahva poliittinen ohjaus. SASK oli ohjelmatukirahoitusta saavista kehitysyhteistyöjärjestöistä ainoa, jonka rahoitusta leikattiin rajusti. Valmistelijoina ja esittelijöinä toimineet virkahenkilöt jättivät ministerin päätökseen eriävän mielipiteen. – SASKiin kohdistuva rahoitusleikkaus on hyvin ongelmallinen. On kyse yksittäistä järjestöä suuremmasta periaatteellisesta kysymyksestä, kun päätöksiä tehdään yksittäisten henkilöiden poliittisten mieltymysten pohjalta hyvän hallintotavan vastaisesti. Olemmeko luisumassa kohti trumpilaista päätöksentekoa, jossa oikeusvaltioperiaatteella ei ole merkitystä?

Alkoholimarkkeritestejä (PETH) on luottamushenkilöiden mukaan tehty 17 prosentilla SAK:n liittojen työpaikoista. Se mittaa alkoholinkäyttöä noin viimeisen kuukauden ajalta. 38 prosenttia vastasi, ettei testejä ole tehty ja 45 prosenttia ei osannut sanoa.   – Tässä oli selkeitä toimialaeroja. Toimialoittain tarkasteltuna PETH-testit olivat yleisimpiä kuljetusalalla, jossa 39 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti testejä tehdyn, kun taas yksityisillä palvelualoilla vastaava osuus oli 10 prosenttia, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.  Jos PETH testi osoittaa runsasta alkoholinkäyttöä, käytännöt jatkotoimien suhteen vaihtelevat merkittävästi.   Yleisin luottamushenkilöiden vastaus työntekijän runsasta alkoholinkulutusta osoittaneen testin seurauksista oli, että työntekijä ohjataan hoitoon (32 %). Noin viidennes vastaajista (22 %) ei osannut arvioida, miten tilanteissa toimitaan ja 16 prosenttia mainitsi jonkin muun menettelyn.

Kuva: AdobeStock - Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvoitteen poistaminen vaikuttavat suoraan työllisyyteen, mutta negatiivisesti. Työntekijät päätyvät nopeammin lomautetuiksi, eikä heitä tarvitse enää irtisanomistilanteessa ottaa takaisin, vaikka tilanne parantuisikin, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi hallituksen tänään eduskunnalle antamaa esitystä. Alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden vapauttaminen luo erityisesti nuorille entistä laajemmat silpputyömarkkinat. Ne eivät luo uskoa tulevaisuuteen.  Hallitus perustelee muutoksia samoin kuin aina ennenkin, eli työllisyyden parantamisella. Tästäkään esityksestä ei löydy selkeää laskelmaa tai perusteluja, että näillä muutoksilla olisi todellisia, positiivisia vaikutuksia. - Hallitus lupasi kautensa alussa maahan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta lopputulos on päinvastainen. Suomeen on tämän hallituskauden aikana tullut lähes saman verran lisää työttömiä,

– Tämä työelämän Temu-laki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa. Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, Sahlberg huomauttaa. – Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan. Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan,