Etusivu

Kuva: Sami Suppola Paavo Teittisen tänä syksynä julkaistu teos, Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen, paljastaa karun todellisuuden – ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessa alistettu pakkotyöhön ravintoloissa, siivouspalveluissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsätöissä. Työehdot ovat olleet mielivaltaisia, työturvallisuus puutteellista ja työnantajan painostuksesta yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan on katkaistu.  Tätä kaikkea viranomaiset ja poliitikot katsovat sormiensa läpi, ja siten syntyy varjoyhteiskunta, jossa hyväksikäyttö rehottaa ja ihmiskauppiaat jatkavat kannattavaa liiketoimintaansa.  Työntekijöiden riisto on löytänyt paikkansa kuljetusalaltakin  Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on mm. nostanut AKT-lehdessä esiin kuljetusalalla toimivan Cofund-yritysryppään, jossa on käytetty kyseenalaisia henkilöstövuokrausjärjestelyjä, ja joissa työntekijöitä -erityisesti velkaantuneita henkilöitä-

Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty poliittisella päätöksellä ja esityksen vastaisesti muille järjestöille. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalainen työelämän ihmisoikeusjärjestö, joka on saanut kiitosta tuloksekkaasta ja kustannustehokkaasta työstään. – Järjestön työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen. Esittelijä on katsonut, että avustukset SASKille tulisi myöntää rahoitusesityksen mukaisesti,

Kuva Adobe Stock. Ulkoministeriön tuore rahoituspäätös heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävää työtä maailmalla. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta seuraavalle nelivuotiskaudelle leikataan merkittävästi nykytasoon verrattuna. SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia. Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty muille järjestöille poliittisella päätöksellä. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin.

SAK on seurannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikoilla luottamushenkilöille suunnatulla paneelilla vuodesta 2019 saakka. Kaksi kolmasosaa (61 %) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Määrä kasvoi nopeasti vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta on sen jälkeen tasaantunut. Työpaikoilla tehdyistä ilmastotoimista on eniten yleistynyt viime vuosina tuotannossa tai toiminnassa käytetty uusiutuvan tai päästöttömän energian käyttö. Se on noussut 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja on nyt 57 prosenttia. Myös materiaalin kierrätys sekä vähäpäästöisiin käytäntöihin siirtyminen ovat lisääntyneet hieman, mutta esimerkiksi energiatehokkuus- tai materiaalitoimet ovat jopa vähentyneet. SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka on huolestunut positiivisen kehityksen tasaantumisesta 2020-