Etusivu

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko valtuuston syyskokouksessa Helsinki Congress Paasitornissa 20.11. Kuvassa oikealta valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jape Lovén, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sekä johdon- ja hallinnon assistentti Maarit Norhio.(kuvat: Sini Silvàn)   Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on syksyn ajan järjestelmällisesti valmistautunut tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton jäseniltä on osastojen kautta saatu runsaasti tavoitteita työehtosopimuspöytiin. AKT:ssa on paljon jäseniä, joilla on hyvin erilainen työnkuva, kuten linja-autoala, huolinta-ala, matkustamohenkilöstö, kuorma-autoala ja satama-ala – yhteensä toistakymmentä erilaista työntekijäryhmää. - Työehtosopimustavoitteista nousee selkeästi esiin huoli siitä, että työ on raskasta ja päivät ovat pitkiä. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti että perheen kannalta. Tästä syystä työehtosopimuksissa pitää kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kokonaisuuteen,

Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, jos uskoo työehtosopimuspöytiin tulevan kaikki ne lakimuutokset, joita hallitus on viimeisen vuoden aikana tehtaillut. Listalla ovat irtisanomiskynnyksen laskeminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, muutosneuvotteluaikojen puolittaminen jne. Ne ovat lakimuutoksia, jotka kaikki tähtäävät työntekijöiden oikeuksien kaventamiseen ja viimekädessä ansiotason laskuun. Ainakin heillä, joille on käymässä kalpaten. Tähän päälle on tullut vielä työttömyysturvan leikkaus. Usein ammattiyhdistysliikkeeltä toivotaan uusia avauksia, joten teenpä tässä yhden sellaisen: Työhyvinvointi pitäisi erottaa neuvotteluissa omaksi kokonaisuudekseen. Sen sijaan, että jokaiselle työajan muutokselle lasketaan mekaanisesti neuvotteluissa kustannus, pitäisi asiaa kyetä katsomaan laajemmin ja pitkäjänteisemmin. Työhyvinvointi ja työn tuottavuus ovat yhteydessä toisiinsa, ja yritysten tulosta on mahdollista kasvattaa työhyvinvointia lisäämällä.

The unions will negotiate their own settlements and wage increases with their respective employers' federations in the coming winter and spring. The Industrial Union has already begun its collective bargaining round. "Employee purchasing power has fallen dramatically due to rapid and substantial price rises. Wages are no longer worth as much, and we need bigger pay rises to correct this problem," explains Industrial Union President Riku Aalto. Even though the rate of inflation has slowed recently, Aalto points out that the loss of purchasing power remains. A slower inflation rate still retards growth in purchasing power. Aalto notes that the new pay demand allows for both previously eroded purchasing power and projected inflation over the new settlement period. A flat-rate policy is necessary Service Union United (PAM) President Annika Rönni-Sällinen is similarly concerned at the collapse in purchasing power, finding that inflation has eroded the position of low-

Under vintern och våren förhandlar fackförbunden om de egna kollektivavtalen och löneförhöjningarna med respektive arbetsgivarförbund. Industrifackets förhandlingar har redan inletts. – Löntagarnas köpkraft har minskat kraftig. Orsaken är en snabb och kraftig ökning av prisnivån. Lönen räcker inte lika långt som tidigare. Problemet kräver mer påökt än tidigare, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Enligt Aalto har inflationen avtagit på sistone, men köpkraftsgropen ligger fortfarande kvar. Därtill vet vi att inflationen fortfarande påverkar utvecklingen av köpkraften, även om den har avtagit. Aalto konstaterar att löneförhöjningsmålet beaktar både köpkraftsgropen, som har uppstått tidigare, och avtalsperiodens inflation. Nu behövs en blandlinje Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen delar oron över den minskade köpkraften.