Etusivu

Kaikkiaan AKT teki työehtosopimukset 17 eri alalle. Suurimmat sopimusalat ovat autoliikenteen kuorma-autoalan ja linja-autoalan työehtosopimukset. AKT sopii myös esimerkiksi matkustamohenkilökunnan eli lentoemäntien ja stuerttien työehdoista, samoin ahtaajien ja huolinnan sopimuksista. Kaikkiaan AKT:n eri sopimusten piirissä työskentelee noin 50 000 suomalaista kuljetusalan työntekijää erilaisissa tehtävissä.  Tällä kierroksella lähes kaikki AKT:n palkankorotukset neuvoteltiin ja sovittiin kaikille työntekijöille yleiskorotuksina. Työntekijöiden kannalta tämä merkitsee, että yleisen linjan mukaan sovitut korotukset, eli kolmessa vuodessa 7,8 prosentin korotukset, koskevat yleissitovien sopimusten ansiosta kaikkia alan työntekijöitä. Sopimuksissa on tosin irtisanomismahdollisuus puolin ja toisin kahden vuoden jälkeen.  Erittäin tyytyväisiä AKT:n jäsenistön keskuudessa ollaan siihen,

Satamien ammattiosastot kannattavat puheenjohtaja Ismo Kokon ja 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpulan uudelleenvalintaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n johtoon kaudelle 2026-2030. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa on aloitettu valmistautuminen Tampereella kesäkuussa 2026 järjestettävään XIX edustajakokoukseen. Kokouksessa tehdään sääntöjen mukaiset henkilövalinnat sekä linjaukset liiton toiminnasta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kuluvalla hallituskaudella Suomessa on valtiovallan toimesta käynnistetty ennen näkemättömän röyhkeä hyökkäys työmarkkinasopimusjärjestelmää vastaan. Tasavallan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaisia toiveita lainsäädännön kautta, samalla syyllistäen palkansaajat sekä heitä edustavat ammattiliitot. Tästä huolimatta tämän myllerryksen keskellä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulokset, jotka kestävät yleisen vertailun.

Työntekijöiden tilanne huononi myös Afrikassa. Vain Aasian ja Tyynenmeren alueella nähtiin keskimäärin lievää paranemista, mutta siellä työntekijöiden kohtaama väkivalta lähes tuplaantui. Lisäksi yhä useammassa alueen maassa rajoitettiin sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Tiedot selviävät ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin vuosittain julkaisemasta Global rights -indeksistä.   Maailmanlaajuisesti selvää heikkenemistä oli nähtävissä työntekijöiden mahdollisuudessa saada oikeutta eli tulla asianmukaisesti edustetuksi tuomioistuimessa, kun hänen oikeuksiaan rikotaan. Tätä oikeutta rikottiin 72 prosentissa maista, kun vuotta aiemmin rikkomuksia tapahtui 65 prosentissa. Myös oikeus neuvotella kollektiivisesti esimerkiksi työehdoista toteutui hieman aiempaa huonommin. Oikeus ei toteutunut 80 prosentissa maista,

– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg painottaa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen: määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta. Katariina Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta. – Hallituksen esitys todennäköisesti lisää myös