Etusivu
Lakkoavustuksen hakeminen
Lakko on päättynyt ja voit nyt hakea lakkoavustusta, mikäli olit lakossa ja sinulle koitui siitä ansionmenetystä.
Lakkoavustusta haetaan sähköisesti AKT:n lakkoavustushakemuksella. Luethan alla olevan ohjeistuksen ennen hakemuksen täyttämistä. Linkki lakkoavustushakemukselle löytyy tämän viestin lopusta.
Ensimmäisenä hakija tunnistautuu hakemukseen pankkitunnuksin. Jos tunnistautumisessa ilmenee ongelmia, ole yhteydessä jäsenpalveluun puhelimitse p. 09 6131 1244 (ma-pe 9-15) tai lähetä meille viesti tästä linkistä. Valitse lomakkeelta: Lakkoavustus.
Jos olet töissä lakonalaisen yrityksen alihankkijalla, ei tietojasi ole järjestelmässä automaattisesti. Ilmoita tällöin jäsenpalveluun yritys, jossa työskentelet ja minkä lakon piirissä olleen yrityksen ajoja alihankintana ajat.
Lakkoavustushakemuksen täyttöä varten tarvitset seuraavat tiedot:
• Puhelinnumerosi
• Sähköpostiosoitteesi
• Kotipaikkakuntasi
• Tilinumerosi (IBAN-muodossa)
• Työpaikkatietosi (työpaikan nimi ja osoite)
• Ammattiosasto, jonka jäsen olet (Ammattiosastot)
Erityisen tärkeää hakijan osalta on myös valita oikea ammattiosasto, jotta avustuksen tarkastaminen ohjautuu oikealle taholle. Oman jäsenosastonsa voi tarkistaa esimerkiksi jäsenkortista tai eAsioinnista tai mobiilisovelluksesta.
Jos hakija jälkeenpäin huomaa, että hakemuksessa on virhe, hän voi kirjautua uudestaan sisälle, poistaa vanhan hakemuksensa ja tehdä uuden. Kerran tallennettua hakemusta ei voi enää muuttaa.
Hakemuksen täytön jälkeen
Hakemuksen täytön ja tallentamisen jälkeen se menee lakkotoimikunnan tarkastajien työjonoon. Lakkolaisen ei tarvitse tehdä enää muuta. Mahdollisista puutteista tai virheistä hakemuksessa ilmoittaa tarkastaja. Muista täyttää yhteystietosi huolella.
Vero
Liitto hoitaa lakkoavustusten verojen perimisen ja tilittämisen verottajalle, joten jäsenen ei tarvitse tehdä verotuksen suhteen mitään lakkoavustusta hakiessaan tai nauttiessaan. Lakkoavustuksen veroprosentti (40 %) määräytyy suoraan verottajan taulukosta, eikä hakijan omalla veroprosentilla ole asiaan merkitystä.
HAE LAKKOAVUSTUSTA TÄÄLTÄ.
AKT:n uutisia
|
Eduskunta äänesti työntekijöiden oikeuksia vastaan 107 - 57 (eilen) Lakko-oikeutta leikkaavat lait äänestettiin eduskunnassa läpi äänin 107-57, poissa 35 edustajaa. Tämä on murheellinen päivä työntekijöiden oikeuksille. Suomi on ollut maailmassa yksi taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien mallimaista, mutta nyt kansainvälinen maineemme saa ison tahran. Voidaanko Suomea enää jatkossa pitää yhtenä Pohjoismaista?
Lakko-oikeuden heikentämisen jälkeen Suomi ottaa kansalaisoikeuksissa 100 vuotta takapakkia. Aikanaan poliittisilla lakoilla saatiin aikaan naisten äänioikeus ja kahdeksantuntinen työpäivä.
Nyt vuonna 2024 Orpo-Purran hallitus leikkaa ensin lakko-oikeuden ja toteuttaa sen jälkeen ison joukon heikennyksiä, jotka vaikuttavat lähes jokaisen työntekijän arkeen. Se on mahdollista, koska kansalaisilla on enää hyvin rajatut mahdollisuudet protestoida vastaan, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko
Loppuvuoden aikana toteutetaan mm. laajat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, |
|
AKT:n toimistot suljetaan keskiviikkona 8.5. klo 12.30 - Toimistot suljettuna 9.-10.5. (6.5.2024) AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan keskiviikkona 8.5. klo 12.30. Toimistot ovat suljettu torstaina 9.5. ja perjantaina 10.5. Palvelunumerot avoinna jälleen maanantaina 13.5. klo 9.00.
Palvelunumeroissa palvellaan keskiviikkona 8.5. seuraavasti
Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys klo 9-12.30 p. 09 6131 1222
Jäsenrekisteripalvelun puhelinpäivystys klo 9-12.30 p. 09 6131 1244. Jäsenrekisterin sähköinen asiointipalvelu eAsiointi avoinna 24/7. |
|
Sveitsin kuljetustyöntekijöiltä tukea Suomen työntekijöille (3.5.2024) Lue tukikirje täältä (englanniksi)
Sveitsiläiset puolustavat suomalaisia työntekijöitä tilanteessa, jossa työntekijöiden oikeuksia sekä sosiaaliturvaa uhataan. Viestissä kuvataan, että kyse on kaikkein suurimmasta hyökkäyksestä työntekijöiden oikeuksiin koko Suomen hyvinvointivaltion historiassa.
Suomalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltio ovat yksi maailman menestyneimpiä. Keskeistä suomalaisessa työmarkkinamallissa on ollut neuvotteluyhteys ammattiliittojen, työntekijöiden ja hallituksen kesken. Näin on saatu aikaan yleissitovia työehtosopimuksia, kolmikantaisen neuvottelun tuloksena uutta lainsäädäntöä ja hyvinvointivaltion kasvua. Tätä neuvotteluyhteyttä Suomen hallitus on nyt purkamassa.
- Tuomitsemme Suomen hallituksen suunnitelmat aloittaa suuret uudistukset rajaamalla lakko-oikeutta, tarkoituksena sen jälkeen saada läpi muita leikkauksia ilman työntekijöiden mahdollisuutta protestoida niitä vastaan, |
|
Ismo Kokko Helsingin Kansalaistorilla 1.5. Kuva: Juha Häkkinen
Arvoisat vapun viettäjät, hyvä juhlakansa, hyvät toverit!
Työväen ja opiskelijoiden juhlasta huolimatta elämme epävarmoja aikoja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sota on tullut kouriintuntuvaksi osaksi elämäämme Euroopassa ja myös muissa osissa maailmaa. Ukrainan sota jatkuu edelleen ja tilanne Lähi-idässä on kiristynyt äärimmilleen. On entistäkin tärkeämpää ylläpitää yhdistävää ja konsensushakuista politiikkaa. Ei repivää, eikä meitä hajottavaa. Suomen ja suomalaisten vahvuus on pitkään ollut halu etsiä kompromisseja ja huomioida eri osapuolten etua sekä kehittää yhteiskuntaa tasapuolisesti.
Viime eduskuntavaalien jälkeen aloittanut oikeistohallitus on kuitenkin päättänyt, että nyt on aika lisätä repimistä, eriarvoisuutta ja kahtiajakautumista. Lyhyesti sanottuna, palauttaa pitkään piilossa pysynyt luokkayhteiskunta.
Hallituksen systemaattinen viesti on ollut, |
|
Itävallasta tukea ja solidaarisuutta AKT:lle (30.4.2024) Itävaltalaiset muistuttavat Suomen historiasta. Suomi on tunnettu vahvana hyvinvointivaltiona, joka on perustunut keskinäiseen kunnioitukseen ja neuvottelukulttuuriin, missä myös työntekijän oikeudet on otettu huomioon.
-Meillä Itävallassa on samanlainen hyvinvointivaltio kuin Suomessa. Tunnistamme, miten se suojaa väestöä sosiaalisten riskien taloudellisilta seurauksilta ja kompensoi sosiaalisia haittoja. Itävallassa olemme myös perinteisesti ylläpitäneet samanlaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kuin Suomessa. Ammattiliitot ovat taistelleet näiden saavutusten puolesta, emmekä lakkaa puolustamasta niitä Itävallassa, Euroopassa tai muualla maailmassa, kertovat liitot tiedotteessaan.
Vetoomuksen allekirjoittaneet liittojensa puheenjohtajat Wolfgang Katzian (ÖGB), Roman Hebenstreit (Vida), Josef Muchitsch (GBH), Reinheld Binder (Proge), Richard Köhler (GPF), Barbara Teiber (GPA), Christian Meidlinger (Younion) sekä Echehard Quin (GÖD) liittyvät näin siihen joukkoon, |
